Ulkona sataa - jälleen - ja istun olkkarimme pölyisellä puulattialla laastaroiden jalkojani. En minä mitään erikoista ole tehnyt, kaatunut tai vastaavaa. Pelkästään rakastunut - kenkiin. Mikä pakko naisen on ostaa kenkiä, joilla hän tietää kävelyn olevan mahdotonta? Uusimmat ihastukseni ovat aivan upeat, Tamariksen valkoiset, kiiltävät, yli kymmenensenttimetrin korolla varustetut ihanuudet. Jotka menevät pian piloille näillä ilmoilla. Alennusmyynneistä ei kuitenkaan löytynyt räpylöitä, joten... niin. Joskus sitä kumminkin pysähtyy miettimään, miksi kiduttaa itseään. Tänäkin kesänä muodissa ovat hieman kärjestä auki olevat kengät. Harmi vain, että korkokengissä tämä ei oikein toimi jalan pudotessa alaspäin. Kolon reunat ainoastaan repivät varpaat auki. Ehkä muodin takia kannattaa silti kärsiä? Ainakin vähän? Tai ehken osaa vielä vain kävellä niillä. Harjoitus tekee mestarin!